Helkajuhla

Ritvalan kylässä Sääksmäessä juhlittiin eilen Suomen vanhinta kansanperinnejuhlaa, helkajuhlaa. Hela -eli helkajuhlien vieton ja helkavirsien laulamisen tarkoitus on varmistaa hyvä sato ja ihmisten toimeentulo alkavana vuonna, kertoo Kalevalaisten Naisten Liitto ry sivuillaan.

The oldest folklore festival in Finland, the Helka celebration, was arrenged yesterday in the village of Ritvala in Sääksmäki. The purpose of celebrating the Hela celebration and singing the hymns is to ensure a good harvest and people’s livelihood in the coming year.

Helkakulkue valmistautuu lähtöön.

Helkajuhlia on perinteisesti pidetty helatorstain ja helluntain paikkeilla, ja niihin ovat värssyjen lisäksi kuuluneet helavalkiat tai toukovalkeat. Helluntain sija kalenterissa vaihtelee vuosittain pääsiäisen mukana. Juhlien yhteydessä on saatettu päästää karja ensimmäistä kertaa laiduntamaan.

Helka festivities have traditionally been held around ”holy Thursday” and ”pentecost”, and they have included, among other things, singing and bondfires. The place of pentecost on the calendar varies each year with easter. In connection with the festivities, cattle may have been allowed to graze for the first time.

Helkakulkue kylänraitilla.

Helkajuhlaperinteen juurten arvellaan juontuvan kevät- ja hedelmällisyysriiteistä luonnonuskoin ajalta, ennen abrahamilaisten uskontojen tuloa. Juhlan ikiaikaisesta merkityksestä kertoo vanha sääksmäkeläinen sananparsi, jonka mukaan ”Jo sitten maailmakin loppuu, kun Ridvalan helka ja Huittulan vainio”.

The Helka festival is thought to have its roots in the spring and fertility rites back when all of us were Heathen, before the abrahamic religions came. The ancient meaning of the celebration is expressed by an old proverb from Sääksmäki, according to which ”the Helka celebrations will only end as the world dies out”.

Kansallispukuisia naisia tanssimassa Ritvalan helkajuhlissa 13. heinäkuuta 1945, siis reilu kaksi kuukautta sotien päättymisen jälkeen.

Helkajuhlassa kylän neidot laulavat kulkueessa kalevalamittaisia helkavirsiä kulkiessaan muodossa kylän raittia pitkin. Kulkue päättyy Helkavuorelle, missä kokoonnutaan suureen piiriin eli kietoon. Piiri kuvastaa aurinkoa ja sen keskellä on saatettu pitää Helavalkiaa.

At the Helka Festival the young maidens of the village sing in the trochaic Kalevala meter as they walk along the village’s paths in a pre-mandated manner. The procession ends at Helkavuori, where the participants gather in a large circle called Kieto. The circle resembles the sun and a bondfire can be held in the middle of it.

Karjalaista pukuperinnettä Kalevalaisten naisten yllä.

Eilen järjestetyssä Ritvalan helkajuhlassa oli mukana myös kalevalaisia naisia eri puolilta Suomea. Ritvalan kylässä vastuu juhlan järjestämisestä on myönnetty Ritvalan Nuorisoseuralle vuonna 1920. Juhla järjestetään talkoovoimin, ja kaikki voivat osallistua sen järjestämiseen.

Members from the Union of Kalevala Women (Kalevalaisten Naisten Liitto ry) from all over Finland also took part in the Helka festivities held yesterday in Ritvala. In the village of Ritvala, the responsibility for organizing the celebration was given to the Ritvala Youth Society in 1920. The celebration is organized with the help of everyone, and everyone can take part in organizing it.

Lisää aiheesta täältä.

Ohessa linkki Kalevalaisten Naisten Liitto ry:n julkaisuun eilisestä juhlasta:

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=pfbid04cXqeGXRPio9ezfErFqt4JRwVUj5YF9vaeVPY1hPE2t6wkUEpypt5ufrKwCWDSbal&id=194657260728462

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.